keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Walrus-76 testaa: Olympus LS-100 digitallennin


Kitaransoiton ja esimerkiksi laulun harjoittelussa tai oikeastaan minkä tahansa musiikin tuottamisen lomassa sitä olisi joskus hyvä kuulla jälkikäteen, mitä älämölöä sitä on tullutkaan oikein räpeltäneeksi. Kannettavat äänitallentimet ovat perinteisesti olleet ainakin journalisteilla kovassa käytössä, mutta kehitys on tehnyt laitteista paitsi äänenlaadultaan hyviä myös yhä monipuolisempia (ja pienempiä). Olympuksen LS-100 on kameravalmistajana paremmin tunnetun yhtiön uusin aluevaltaus kannettavien äänityslaitteiden saralla. Kilpailu tämän kokoluokan tallentimissa, ja etenkin sellaisissa, joista on hyötyä joko musiikin harrastajalle tai jopa ammattilaisille on kuitenkin melko laimeaa, sillä Olympuksen lisäksi tämän luokan vehkeitä tarjoavat oikeastaan vain Tascam, Korg, Zoom ja pari muuta valmistajaa, joukossa mm. hifilaitteistaan paremmin tunnettu Marantz. Hintahaarukka on hieman alle parista sadasta aina viiteen sataan euroon asti, ja
ilmeisesti hinta on useimmiten suhteessa ominaisuuksien määrään ja laitteen laatuun.

Olympus LS-100 sijoittuu pienten digitallentimien ylempään luokkaan sisältäen mm. mahdollisuuden peräti kahdeksan raidan äänittämiseen, mikä on tämän kokoluokan vekottimelta aika hyvä saavutus, etenkin kuin ottaa huomioon että vielä joku vuosikymmen sitten keskivertokansalainen ei voinut unelmoidakaan suhteellisen laadukkaan kotiäänityksen tekemisestä tällaisella koneella. Olympuksessa on kaksi sisäänrakennettua mikrofonia, joihin voidaan valita kolmesta esiasetuksesta sopivin. Käytännössä siis herkkyys, jonka voi vaihtaa äänittipä sitten lavalla jymisevää bändiä (luvalla, totta kai!), akustisempaa musiikkia, puhetta tai vaikkapa linnun laulua. Kyllä vain, luin että luontoihmiset näitä kanniskelevat mukanaan, etenkin lintuharrastajat. Ja mikäpä on kanniskellessa, sillä laitteella on painoa vain 280 grammaa. Ihan miniatyyrilaitteesta ei silti ole kyse, sillä farkkujen taskuun tätä etäisesti menneiden vuosien robustia kännykkää muistuttavaa vempainta ei kannata survoa, mutta reilumman ulkotakin povitaskuun tämä kyllä mahtuu. Plussaa Olympukselle myös siitä, että vakiovarusteluun kuuluu tukevan oloinen suojakotelo. Kaukosäädintä kaipaava joutuu sen sijaan pulittamaan siitä lisää.

Tallennus tapahtuu joko muistikortille tai laitteen omalle neljän gigan sisäiselle muistille. Omien, harjoittelukäyttöön täysin riittävien mikkien lisäksi Olympus hyväksyy tarvittaessa myös ulkoiset mikrofonit, sekä tietenkin kuulokkeet. Laitteen omaan muistiin mahtuu parhaalla laadulla (PCM) puolisentoista tuntia tavaraa, mikä ainakin itselleni piisaa mainiosti. Eivätkä nuo muistikortit onneksi maltaita maksa, jos kapasiteettia haluaa lisää. Tallentimessa on myös sisäänrakennettu viritin niin kitaralle kuin bassollekin. LS-100 on kädessä tosiaan hyvin kevyen oloinen, näyttö on kirkas ja selkeä, joskin melko pieni. Ärsyttävä 'ääniopastus' kannattaa kytkeä pois heti alkuunsa. Onneksi tämä käy helposti. Näppäimistä osa on vähän turhan pieniä, mutta tuntumaltaan kuitenkin kelvollisia. Äänitystason säädin saisi olla lukittava, ja lisäksi mikäli haluaa kanavia säätää erikseen on tämä vaikeaa luullakseni isompiräpyläiselle käyttäjälle. Akulle luvataan kestoa parasta laatua ja omia mikrofoneja käytettäessä jopa yli yhdeksän tuntia, en ole vielä ehtinyt käyttää omaani kuin ehkä puolet tästä ajasta, joten saanee nähdä...

Suurin kritiikki omalta osaltani koskee laitteen mukana tulevaa ohutta ohjekirjan tapaista vihkosta, jossa hyvin pintapuolisesti selitetään laitteen perustoiminnot. Toki netistä saa ladata itselleen tuhdimman manuaalin, mutta olen sen verran vanhan liiton miehiä, että toiminnoiltaan näinkin monimutkaisen laitteen mukana saisi kyllä tulla ihan painettu kirja. Toisaalta sain aikaiseksi muutamia kelvollisia testiäänityksiä, jotka kuulokkeilla kuulostivat hämmästyttävän hyviltä. En puhu niinkään omasta musiikillisesta ilmaisustani, kuin yleisestä äänenlaadusta, joka tosiaan yllätti tasokkuudellaan. En ole ehtinyt tosin tutustua laitteeseen kuin pintapuolisesti, mutta ensivaikutelmat ovat kyllä hyviä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti